Viime viikolla lanseerattiin Astetta alemmas – energiansäästökampanja. Poikkeuksellinen tiukka ja korkeahintainen tilanne energiamarkkinoilla vaatii jokaisen toimia, joten kampanjaan kannattaa tutustua.
Kaikkein järkevintä on nyt mahdollisuuksien mukaan säästää energiaa ja käyttää sitä tehokkaasti. Kotitalouksissa suurimmat sähkön kulutuskohteet ovat tyypillisesti lämmitys (sekä tilat että vesi), joten huonelämpötilan laskulla ja maltillisella lämpimän veden käytöllä on iso vaikutus. Toki kaikkea muutakin ylimääräistä kulutusta kannattaa välttää ja mahdollisuuksien mukaan tehdä energiatehokkuusinvestointeja esimerkiksi lämmityslaitteissa.
Miksi sähkönhinnat ovat nyt näin korkealla? Sähkönhinta muodostuu kysynnän (kulutus) ja tarjonnan (tuotanto) leikkauspisteessa ja toki hetkellisiin sähkömarkkinahintoihin vaikuttaa moni tekijä (mm. sää, vesitilanne, tuotantolaitosten huollot, siirtorajoitukset). Tällä hetkellä merkittävin hintaa nostava tekijä on kaasun noussut hinta ja Euroopan riippuvuus venäläisestä kaasusta. Kaasusta (tai fossiilisesta energiasta ylipäätään) irrottautuminen vaatii monia toimia, energiansäästö on yksi, toinen merkittävä on siirtyminen entistä voimakkaammin fossiilittomiin energiamuotoihin.
Myös kotitalouksien on syytä miettiä ajankohtia, jolloin sähköä käyttää. Spot-hintaperusteisen sähkösopimuksen valinneet ovat varmasti tätä jo tehneet. Vaikka olisikin kiinteähintainen sähkösopimus, jossa hinta ei vaihtele, olisi kuitenkin sähköjärjestelmän kannalta eduksi, jos sähköä kulututetaan matalan hinnan aikana, jolloin kulutusta on vähän. Sähköauton lataaminen yöllä tai pesukoneiden ajastaminen yöaikaan pienentää kulutusta päivän huipputunneilta.
Perinteisesti sähkön suurimmat kulutuspiikit ovat Suomessa olleet talvella pakkasaamuina, kun teollisuus ja yritykset käynnistelevät toimintaansa ja ihmiset heräävät ja lähtevät päivän askareisiin. Erityisesti silloin nousee tärkeäksi, että noina huipputunteina vältetään kulutusta eikä esim. käytetä auton sisätilanlämmitystä. Yksittäisellä kulutttajalla nämä ehkä tuntuvat turhilta toimenpiteiltä tai siltä, ettei oma sähkönkäyttöö vaikuta mihinkään. Kun oman joustomahdollisuuteensa (vaikkapa 2 kW) kertoo suomalaisten kotitalouksien määrällä, syntyy suuri tehopotentiaali jolla tiukassa tilanteessa voi olla ratkaiseva merkitys.
En kovin aktiivisesti seuraa valtakunnan politiikkaa enkä osaa sanoa mikä tukitoimi olisi paras, kun korkeat sähkönhinnat todella alkavat koetella kansalaisia. Tärkeää olisi, että tuki kohdistuisi mahdollisimman hyvin niihin, joilla sähkönhinnat ovat kohonneet ja jotka tarvitsevat taloudellista tukea. Esimerkiksi itselläni määräaikainen varsin kohtuuhintainen sopimus on voimassa ensi elokuuhun saakka ja talo lämpiää maalämmöllä. Kaukolämmöllä lämpiävissä kerrostaloasunnoissa käyttösähkön kustannukset eivät uudessakaan tilanteessa ole välttämättä ylivoimaisia.
Sähkön alv-ale tukisi kaikkia kotitalouksia, mutta ei kohdistu yrityksiin. Sähköverossa alempaa veroluokkaan kuuluvat teollisuus, konesalit, lämpöpumput yms ja ammattimainen kasvihuoneviljely, ylemmässä veroluokassa sitten kaikki muu, joten sähköveron lasku vaikuttaisi hyvin laajaan joukkoon. On huomioitava että pienempi verokertymä näkyisi myös valtiontaloudessa. Mahdollisen tuen kytkeminen toimeentulotukeen tai asumistukeen auttaa tiettyjä ryhmiä, mutta ei välttämättä kaikkia, vaikkapa pienehkötuloisia, jotka eivät ole näiden tukien piirissä. Tehtävien toimien tulisi myös kannustaa energiansäästöön ja -tehokkuuteen, nämä veroalennukset eivät sitä tee.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden ansiosta olemme useita vuosia nauttineet matalista sähkönhinnoista. Markkinat ovat kytköksissä myös muuhun Eurooppaan ja sitä kautta Euroopan korkea kaasunhinta ja vaikea markkinatilanne vaikuttaa tännekin. On ehdotettu jonkinlaisia hintakattoja sähkönhinnalle, suhtaudun niihin skeptisesti. Markkinamekanismien muuttaminen ei välttämättä tuo toivottuja lopputuloksia pitkällä tähtäimellä. Mitään hintakattoa yhteisillä markkinoilla yhden maan ei ole järkevää asettaa. Toisaalta markkina toimii kuten oletettua, hinta nousee kun kohtuuhintaista tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi. Uutta puhdasta tuotantokapasiteettia syntyy hitaasti eikä ennätä ainakaan ensi talveksi. Toivomme tietysti, että Olkiluoto 3 aloittaa kaupallisen sähköntuotannon suunnitelmien mukaisesti ja osaltaan helpottaa tuotantotilannetta.
Sähkö on siitä erilainen hyödyke, että toistaiseksi sen varastoiminen laajassa mittakaavassa ei ole kustannustehokasta. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa tai muuten sähköjärjestelmä romahtaa. Yhtenä mekanismina tämän tasapainon turvaamiseksi kantaverkkoyhtiö Fingrillä on tehoreservijärjestelmä, jossa tehoreserviin kilpailutetut voimalaitokset (tai kulutuksen pudottaminen) osallistuvat järjestelmän tasapainottamiseen, jos mitkään markkinaehtoiset ratkaisut eivät ole riittäviä. En tällä tietoa kannata tehoreservin purkamista, riskit järjestelmän käyttövarmuudelle kasvavat.
Päivätyökseni kehitän hajautettujen energiaresurssien ohjausalustaa, jonka avulla voidaan ohjata tuotanto- tai kulutuskohteita esimerkiksi spot-hinnan mukaan tai osallistumaan sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Erityisesti tässä maailman ajassa työssä tuntee vaikuttavansa isoihin asioihin omalta pieneltä osaltaan.