Pirkkalan kunnanhallitus on omalta osaltaan tehnyt päätöksen raitiotien toteutussuunnitteluun lähdöstä ja seuraavaksi 24.4.2023 Pirkkalan, ja itse asiassa samana päivänä myös Tampereen, valtuusto käsittelee asiaa. Kunnanhallituksen esityksenä on, että toteutussuunnittelu tehdään kuntakeskus Suupalle saakka vaihtoehdon 1 mukaisesti. Päätösesityksestä äänestettiin äänin 7-3, yksi oli poissa.
Halusin lyhyesti koostaa ajatuksiani, miksi olen ratikan toteutussuunnittelun Suupalle saakka kannalla.
Joukkoliikenteen kehittäminen: raitiotie on bussia laadullisesti merkittävästi parempi ja houkuttelevampi joukkoliikennevaihtoehto. Se kulkee tasaisesti, luotettavasti ja hiljaisesti. Siitä ei synny paikallispäästöjä. Kuljetuskapasiteetti on bussia suurempi, tämä tulee Härmälässä jo tarpeen. Vuoroväli on tiheä ja matka-aika kilpailukykyinen autoon verrattuna. Pirkkalan kunnan asukkaista suuri osa asuu jo ratikkareitin varrella ja muualta kunnasta voidaan järjestää nykyistä tiheämpää syöttöliikennettä Suupalle tai Partolaan.
Kaiken Tampeelta kuuleminen perusteella uskon myös, että liikkuminen yksityisautoilla Pirkkalan suunnasta Tampereen keskustaan tulee vaikeutumaan. Viinikanlahden alue ja pidemmällä tulevaisuudessa koko ratapihan kehittyvä alue eivät mahdollista samanlaista kulkuyhteyttä kuin nyt.
Sosiaaliset näkökulmat: raitiotio on monille erityisryhmille bussia miellyttävämpi joukkoliikennemuoto, esim. vanhuksille, vammaisille ja lapsille. Ratikka mahdollistaa autottoman (tai vähempi autoisen) elämäntavan entistä useammalle. Raitiotie on esteetön ja monet palvelut varmasti tulevaisuudessa keskittyvät hyvän joukkoliikenteen varrelle.
Palvelut ja elinkeinot: Pirkkalan houkuttelevuus uusille palveluille ja elinkeinotoiminnan kehittämiselle on paljon kiinni hyvistä yhteyksistä. Toistaiseksi se on tarkoittanut moottoritietä ja sen varteen syntynyttä teollisuustoimintaa ja autoilun edellytyksiä. Jatkossa se tarkoittaisi myös hyvää joukkoliikennettä eli ratikkaa. Seudun keskukset osin kilpailevat toistensa kanssa, ratikka ja helppo liikkuminen on etu. Pirkkalan palvelut ja työpaikat saavat varmasti uusia käyttäjiä jos niihin on helppo saapua ratikalla. Toivoisin näkeväni Pirkkalassa monipuolisempaa yritystoimintaa ja vaikkapa asiantuntijatyöpaikkoja, ratikan myötä niitä voitaisiin todennäköisemmin saada Partolaan tai Suupalle. Raitiotie rakennettuaan pysyy paikallaan ja takaa matkustajavirtaa nyt ja tulevaisuudessa.
Kaupunkikuvan kehitys: Pirkkala kasvaa joka tapauksessa. Jos ratikkaa ei tule, niin vähemmän ja jos ratikkaa ei tule ja ja se tulee muihin kehyskuntiin, vielä vähemmän. Uskon, että ratikan varrelle syntyy laadukkaampaa ja monipuolisempaa asumista ja palveluita kuin ilman ratikkaa pelkän bussiliikenteen varaan. Jos ratikasta ei ole päätöstä, alueet muodustavat enemmän yksityisautoilua painottaviksi, varsinkin tilanteessa, jossa Tampere oletettavasti rakentaa ratikan Härmälään ja Pirkkalan tehtäväksi jää hoitaa busseilla syöttöliikenne Partolaan/Härmälään. Pidän tärkeänä, että uusi asutus tehdään pääasiassa jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään, eikä käytetä niin paljon neitseellisiä alueita. Pirkkalassa on pitkään puhuttu keskustan kehittämisestä ja rakentamisesta kohti Pyhäjärven rantaa. Toteutus tulee olemaan vaatimattomampi, jos ratikkaa ei Suupalle rakenneta.
Seudullinen ulottovuus: Tampere ja lähinnät naapurikunnat ovat hyvin toisiinsa kytkeytyneitä eikä kuntarajoja välttämättä edes huomaa eikä asukkaan näkökulmasta ole tarpeenkaan. Palvelut, työpaikat, opiskelu, harrastaminen ja vapaa-ajanvietto tapahtuu seudullisesti. Ratikka palvelee tätä kehitystä ja yhdistää Pirkkalan vahvasti Tampereen seutuun ja sen mahdollisuuksiin.
Opit Tampereelta: matkustajat ovat olleet tyytyväisiä ratikalla matkustamiseen ja myös liityntäliikenteeseen. Tampereella on nähty, että kaupunki on kasvanut raitiotien varrella ja tuonut niitä etuja, mitä on ennakoitu. Asumista on tullut enemmän ja nopeammin. Raitiotie on osa Tampereen seudun vetovoimaa, mikä vetää sekä asukkaita, yrityksiä kuin matkailijoita.
Kaikella positiivisella on kuitenkin myös vastapuolensa.
Huolet: On mahdollista, että Tampereen seutu ja Pirkkala eivät ole tulevaisuudessa niin vetovoimaisia, että oletettu kasvu jatkuisi ja asukkaita ja investoijia ratikan varrelle riittäisi suunnitelman mukaisesti. Valtion osallistumisesta hankkeen rahoitukseen ei vielä tiedetä, sen pitäisi selvitä ennen rakentamispäätöstä.
Jotta hanke olisi kuntataloudellisesti kannattava, Pirkkalan tulisi hieman kasvattaa kasvutavoitettaan. Se on nyt ollut 1,5% vuositasolla, ratikan myötä sen tulisi olla 2-2,5% tienoilla, että kasvun myötä syntyvät tulot kattavat ratikkainfran kustannukset. Pienessä kunnassa kasvun sijoittaminen ei ole välttämättä aivan yksinkertaista, mutta hankesuunnitelman perusteella se on mahdollista niin, ettei jokaista vihreää kaavamerkintää kehän sisäpuolella tarvitse laittaa rakentamiseen.
Riskit: mikäli maanmyynnin vuokratulot eikä muu tulojen kasvu lisäänny suunnitelmien mukaisesti, Pirkkalan kunta on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Laskelmia on tehty olettaen tietyn tasoista maanmyyntituloa ja infran rakentamiskustannuksia varovaisuusperiaatteella, mutta on mahdollista että ne eivät sellaisenaan toteudu. Tämän hetkisessä Pirkkalan talousarviossa ratikan vuotuiset kustannukset ovat erittäin merkittävä osa, suhteellinen osuus pienenee mitä enemmän kunta kasvaa.
Itse näen ratikan hyvät puolet niin suurina että riski on mahdollista ottaa. Tampereen läheisyys avaa Pirkkalalle mahdollisuuden. Mitään takeita tulevaisuudesta tai varmoja laskelmia ei ole, päätös täytyy tehdä jossain määrin epätäydellisin tiedoin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että nyt päätetään vasta toteutussuunnitelman tekemisestä ja varsinainen rakentamispäätös on tarkoitus tehdä lokakuussa 2024. Pidän tärkeänä, että toteutussuunnittelu tehdään Suupalle, jotta tämän välin rakentaminen on lähitulevaisuudessa mahdollista, vaikka sitten lokakuussa 2024 päätettäisiin aloittaa pelkästä Partolasta.
Hankesuunnitelman materiaalit löytyvät https://www.tampereenratikka.fi/pirkkala-linnainmaa-hankesuunnitelma/